Näin hevonen toimii

sa_fungerar_hasten

Hevonen on lauma- ja pakoeläin. Koska lauma on hevoselle erityisen tärkeä, voimme hyödyntää tätä tulemalla osaksi hevosen laumaa, tulemalla johtajaksi.

Koska hevonen on pakoeläin, se pakenee pelästyessään jotakin. Koska hevosen pako-aisti on vahva, sinun on pidettävä tämä mielessä hevosta käsiteltäessä, jotta hevosestasi tulisi mahdollisimman varma käsitellä.

Ollaksesi johtaja sinun ei tarvitse olla kova, mutta sinun on oltava johdonmukainen ja päättäväinen, voittaaksesi hevosen luottamuksen. Kun olet hevoselle rauhallinen ja turvallinen johtaja, joka viestii että kaikki on hyvin, se voi rauhassa tutkia ja hyväksyä jotain, jota se ensin pelästyi. Älä koskaan rankaise hevosta joka on pelästynyt, tällöin vain vahvistat sen pelkoa ja ongelmasta kasvaa vielä suurempi kuin se alussa oli.

Hevosen aistit ovat erittäin hyvin kehittyneet.

Näkö

Koska hevosen silmät sijaitsevat kummallakin puolella päätä, sen näkökenttä on hyvin laaja, mutta sitä vastoin hevosen lähinäkö ei ole kovin hyvä. Tällä tavoin hevonen voi havaita vaaroja sekä lähellä että kaukaa kaikista suunnista. Leijona jonka silmät sijaitsevat keskellä päätä sitä vastoin näkee erittäin tarkasti ja voi keskittää katseensa saaliiseensa ja tavoittaa sen.

Haju

Hevosella on erittäin hyvä hajuaisti. Tämän voimme esimerkiksi havaita siitä, miten tamma tunnistaa varsansa sen hajusta, tai siitä että hevonen aistii jos olemme sekoittaneet sen ruokaan jotain uutta, maistamatta sitä ensin. Hajuaisti on myös hevosen tapa kommunikoida. Hevonen tervehtii toista hevosta usein turvasta turpaan haistelemalla toisiaan. Kun tapaat uuden hevosen se saattaa haistella sinua pitkään tutustuakseen sinuun. Kiitos hajuaistin hevonen on usein voinut havaita vaaran ja petoeläimen eläessään villinä. Haistaessaan vaaran se on siirtynyt turvaan ja näin selviytynyt hengissä. Tuulisella ilmalla hevosen on vaikeampi erottaa hajuja ja se saattaa siitä syystä olla hermostuneempi ja valmiimpi pakenemaan. Sen aisti sanoo, ettei se voi havaita vaaraa riittävän aikaisin.

Makuaisti

Makuaisti ja hajuaisti ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Mikäli haluat hevosen tutustuvan johonkin uuteen, se on hyvä totuttaa uuteen makuun. Jos hevonen esimerkiksi juo huonosti kilpailupaikalla, voit esimerkiksi totuttaa sen juomaan vettä, johon sekoitettu omenamehua. Tällöin vesi toisella tallilla ei maistu niin erilaiselta.

Kuuloaisti

Hevosen kuulo on hyvin kehittynyt ja se erottaa korkeampia ja matalampia ääniä kuin me ihmiset. Hevonen voi kääntää toista korvaansa riippumatta toisesta ja täten havaita ääniä eri suunnista ja voi paikantaa mistä suunnasta ääni tulee. Korvillaan hevonen myös näyttää onko se utelias, pelokas tai vihainen.

Tuntoaisti

Hevonen on päästään herkin sen tuntokarvoista johtuen. Tuntokarvat turvan ja silmien ympärillä kompensoivat hevosen näkökentän puutteet. Turvan ja huulten tuntokarvat auttavat hevosta erottamaan eri ruoka-aineet toisistaan. Älä koskaan leikkaa näitä tuntokarvoja pois.

Ymmärrät kuinka herkkä hevosen iho on, jos mietit kuinka hevonen reagoi hyönteisen laskeutuessa sen iholle. Ajattele tätä kun käsittelet hevosta. Joskus käytämme turhan paljon voimaa, kun kevyt painoapukin voisi riittää.

Spara

Yksikään tuote ei vastaa valittuja suodattimia.