Hevosen käyttäytymisestä

jenny_small

Hevoset ovat älykkäitä eläimiä ja tavattoman oppivaisia. Sisimmältään ne ovat kuitenkin villihevosia ja luonteeltaan pakoeläimiä, mikä on aina pidettävä mielessä hevosen kanssa harjoitellessa.

– Kuten aina eläimen kanssa harjoiteltaessa, oppimisen edellytyksenä on keksiä, mikä motivoi eläintä. Lisäksi tarvitaan kärsivällisyyttä, kertoo Jenny Yngvesson, etologian ja eläinten suojelun ja hyvinvoinnin tutkija ja opettaja Ruotsin maataloustieteellisessä yliopistossa (SLU).

– Suhtaudun hevosiin kuin villihevosiin. Olipa kyseessä ravihevonen tai shetlanninponi, hevonen on aina sisimmältään villihevonen. Siksi hevosten parissa toimivien on pidettävä mielessään, että ne ovat pako- ja laumaeläimiä, joilla on tarve syödä ruohoa lähes kaiken aikaa. Se on hevosen toiminnan kannustimena, Jenny kertoo ja selittää, että kaikki pakoeläimet ovat pelokkaita, ja pelko haittaa oppimiskykyä.

– Jos haluat opettaa hevoselle uuden asian, lähtötilanne on huono, jos hevonen on peloissaan. Lisäksi eläimiä kouluttavan tulee tuntea eläinten oppimistavat. Hänen tulee ymmärtää positiivisen ja negatiivisen vahvistamisen ero.

Jotkin hevoset ilmaisevat pelkonsa selvästi, mutta toisia on vaikeampi tulkita.

– Jotkut hevoset nostavat päätään, näyttävät silmänvalkuaisiaan, jäykistävät sieraimiaan ja puhaltavat ilmaa sieraimistaan myös varoittaakseen lauman muita hevosia. Toiset ovat hienovaraisempia ja reagoivat sitten äkillisesti, ja maksimaalisia pelon merkkinä on paniikki ja pako.

 

"Hevoset eivät ole tyhmiä"

Asioiden ja tilanteiden pelon poisoppiminen on mahdollista. On kuitenkin ymmärrettävä, että vaikka hevonen ei enää pelkää kotioloissa, se voi pelätä kilpailuissa tai maneesissa.

– Saman asian voi joutua opettamaan uudelleen uudessa paikassa. Tämä ei tarkoita, että hevoset olisivat tyhmiä, vaan kyseessä on ominaisuus, jonka ansiosta hevonen on säilynyt elossa miljoonia vuosia. Se on hevoselle ominaista käyttäytymistä, joten älä menetä malttiasi.

Hevosilla ei ole luonnollista puolustuskeinoa, kuten esimerkiksi sarvilla varustetuilla lehmillä, ja siksi ne usein pakenevat kokiessaan olonsa uhatuksi.

– Ne voivat potkia, mutta pako on paras puolustuskeino. Ne eivät todellakaan ole tyhmiä, vaan pakenevat ensin ja ajattelevat vasta sitten siksi, että se on ollut parhaiten toimiva taktiikka miljoonia vuosia, Jenny toteaa.

 

Käännä tilanne positiiviseksi

Jenny antaa muutaman hyvän vinkin, miten peloissaan olevan hevosen saa rauhoittumaan.

– Voit kääntää negatiivisen tilanteen positiiviseksi. Kyseessä on vastaehdollistaminen, mikä tarkoittaa, että hevonen yhdistää pelottavan asian johonkin positiiviseen, jolloin aiemmin pelottava asia saakin aikaan positiivisen tunteen. Voit esimerkiksi ottaa esille nuolukiven samaan aikaan klippauskoneen kanssa. Jos hevonen pelkää sateenvarjoja, voit pyytää yhden henkilön pitelemään hevosta ja toisen sateenvarjoa. Kun sateenvarjo avataan, hevosen reaktio on ensin vähäisempi, se kohottaa päätään. Silloin sateenvarjoa kantava henkilö voi peruuttaa taaksepäin. Hevonen saa liikkua sateenvarjoa kohti henkilön peruuttaessa edelleen. Lopuksi hevonen saa haistella sateenvarjoa ja sille annetaan palkkioksi makupala. Näin negatiivinen asia on käännetty positiiviseksi. Jos hevonen tiputtaa makupalan, josta se normaalisti pitää, se on erittäin peloissaan. Silloin on peruutettava ennen kuin pakoreaktio syntyy, Jenny kertoo ja neuvoo mittaamaan hevosen pulssin.

– Pulssin avulla voi mitata, miten peloissaan hevonen on. Pulssi on helpointa mitata hevosen leuan alta läheltä kurkkua tai etujalan sisäpuolelta läheltä polvea.

Keskeytä ennen pakoreaktiota

Pelkääkö hevosesi kuljetusta? Se ei todellakaan ole ainoa.

– Hevoset pelkäävät lähtökohtaisesti juuri kuljetusvaunua, vaikka se ei olekaan kaikkien ongelma. Jos hevosesi pelkää kuljetusta, älä aloita harjoittelua vasta kuljetuspäivän aamuna, vaan vaikkapa kuukautta ennen suunniteltua kuljetusta. Aloita viemällä hevonen lähelle kuljetusvaunua. Toisessa vaiheessa siirrytään aivan vaunulle saakka, kolmantena osittain sisään ja vähitellen yhä pidemmälle.

Kuljetusvaunuun tottuneen vanhemman hevosen mukanaolo harjoituksessa voi myös auttaa.

– Pelokaskin hevonen tuntee olonsa turvalliseksi, kun käytät totutteluun tarpeeksi aikaa. Älä luovuta äläkä menetä kärsivällisyyttäsi Ole tarkkana, ettet anna tilanteen kehittyä liian pitkälle pakoreaktioon saakka, vaan keskeytä harjoittelu ajoissa.

 

Pidä itsesi kurissa

Miten hyvin hevoset sitten tulkitsevat ratsastajan mielialaa ja tunteita? Jenny kertoo meille.

– Aihetta ei ole tutkittu kovin paljon, mutta on viitteitä siitä, että ratsastajan korkea pulssi voi saada hevosen pulssin kohoamaan. Ihmisen jännittyy samaan tapaan kuin eläimenkin, ja aivan kuten me tunnemme eläimen jännittyneisyyden, voi eläinkin tuntea, milloin ihminen on jännittynyt. Luultavasti hevoset osaavat myös tulkita ihmisen kasvojen ilmeitä.

Tilanteessa auttaa se, että hengität syvään ja sisään ja ulos.

– Silloin ihminen rentoutuu, mikä vaikuttaa myös hevoseen. On pyrittävä pitämään itsensä kurissa ja olemaan rauhallinen. Koska olemme tiiviissä kontaktissa hevoseen ratsastuksen aikana, hevonen aistii meidät herkästi. Pieninkin jännitys tuntuu ohjien ja reisien välityksellä. Impulsiivisia reaktioita on vaikea hallita, mutta jos itse pelästyt jotakin, on sinun hillittävä itsesi nopeasti.

 

Oletko huonolla tuulella? Jätä silloin ratsastus väliin.

Tutkimukset osoittavat, että hevosta on vaikea käsitellä, jos asenne hevosta kohtaan on negatiivinen.

– Henkilöiden, jotka eivät pidä hevosista, oli tutkimuksessa vaikeampi hallita hevosia. Jos olet vihainen, ärsyyntynyt ja kärsimätön, et pysty hevosen kanssa vaativaan suoritukseen. Sellaisena päivänä kaikki on vaikeaa ja jopa vaarallista, joten silloin voi tyytyä hevosen harjaamiseen. Itse olen sitä mieltä, että hevosta on turha syyttää, vikaa on parasta etsiä itsestä!

 

Tämä on Jenny Yngvesson

Jenny on koulutukseltaan etologi/eläintieteilijä ja biologi. 1990-luvulla hän jatkoi opintojaan eläinten käyttäytymisen alalla Ruotsin maataloustieteellisessä yliopistossa (SLU). Hän on tutkinut lähinnä tuotantoeläimiä, kuten lehmiä, sikoja ja kanoja, ja hän on lapsuudesta asti ollut vannoutunut hevostyttö. Kiinnostus eläimiin ja erityisesti hevosiin johdatti hänet hevostutkimuksen pariin. Ensimmäisessä hevosten vammoja käsitelleessä tutkimuksessaan hän halusi selvittää, mikä hevosen käyttäytymisessä aiheuttaa sen, että ne loukkaavat itsensä usein aitoihin, koukkuihin, sankoihin ja säleikköihin. Tällä hetkellä hän johtaa hanketta, jossa verrataan ruotsalaisia ratsastuskouluja, joissa on pihatot tai vastaavasti parret ja pilttuut. Hankkeen arvioidaan valmistuvan kesällä 2018. Arkipäivisin Jenny toimii etologian, eläinten suojelun ja hyvinvoinnin tutkijana ja opettajana SLU:ssa.

Vapaa-aikanaan hän kouluttaa nuorta pohjoisruotsalaista käyttöhevostaan valjakkoajoon ja ratsastukseen.

 

Jennyn vinkit 

  • Valitse hevonen kykyjesi ja toiveidesi mukaan, äläkä aseta hevosellesi epärealistisia odotuksia. Hevoset ovat erittäin oppimiskykyisiä, mutta ne ovat samalla suuria ja voimakkaita pakoeläimiä, ja hevosurheilussa tapahtuu paljon onnettomuuksia.

 

  • Ratsastus- tai ravikoulu on erinomainen tapa aloittaa! Olen käynyt monessa ratsastuskoulussa, ja ne ovat yleisesti ottaen hyvä ympäristö hevosille. Hevoset elävät niissä vakiintuneissa ryhmissä ja saavat olla ulkona laumana. Ne ovat haassa ja tallissa samojen hevosten kanssa ja työskentelevät samojen ihmisten kanssa. Hevoset ovat luotettavia ja niiden kuormittamisesta ja ruokinnasta vastaavat osaavat ja hyvin koulutetut ihmiset.

 

  • Seuraa kiltillä ponilla ratsastavaa kokenutta ratsastajaa, heidän seurassaan voit oppia paljon. Valitse oikean kokoinen poni, äläkä hanki lapselle heti omaa ponia, jos sinulla ei ole kokemusta hevosista eikä hyvää verkostoa tukena.

 

  • Ole tekemisissä mahdollisimman monen hevosen kanssa. Keskustele muiden hevosista kiinnostuneiden kanssa ja kysy heiltä ratsastuksesta, valjakkoajosta ja hevosten käsittelystä. Mieti myös, mitä erilaisissa tilanteissa tapahtuu ja miksi. Ota opiksi virheistäsi todellisissa olosuhteissa – ja käytä aina ratsastuskypärää ja oikeanlaisia varusteita!

 

  • Lue kaikki mahdollinen käsiisi saama tieto. Netissä ja kirjoissa on valtavasti tietoa. Suhtaudu lukemaasi kriittisesti. Vertaile, mitä eri ihmiset sanovat. Katso videoita YouTube-sivustosta ja pyydä jotakuta kuvaamaan ratsastustasi, valjakkoajoasi tai muuta hevosen käsittelyäsi.

 

  • Opeta hevosellesi komento olla paikallaan. Se on yhtä käyttökelpoinen, kuin koiran istu-komento.

 

  • Opeta hevosellesi myös komento laskea päätä. Se on monissa tilanteista hyödyllinen.

 

Habituaatio ja vastaehdollistaminen

Kannattaa tutustua habituaatioon, joka tarkoittaa, että reagointia johonkin aiemmin pelottavaksi koettuun pyritään hillitsemään totuttamalla. Esimerkiksi aiemmin lehmiä pelänneet hevoset, jotka viedään lehmihakaan rajoittuvaan hakaan, lakkaavat reagoimasta lehmiin, kun mitään vaarallista ei tapahdu. Voimme käyttää habituaatiota hevosia harjoittaessamme, mutta täytyy muistaa, että hevosta ei pidä painostaa liian kauan eikä mennä liian pitkälle.

Nopeampi tapa totuttaa hevonen johonkin pelottavaan on vastaehdollistaminen. Sillä tarkoitetaan, että hevonen saadaan yhdistämään epämiellyttävä asia johonkin miellyttävään. Jos hevonen esimerkiksi pelkää klippauskonetta, sille annetaan makupala, jolloin se hyväksyy koneen läsnäolon. Vaativuutta lisätään vähitellen. Ensin se saa makupalan, kun laite käynnistyy. Sitten se saa makupalan, kun sitä "klipataan" koneen ollessa suljettuna jne. 

Yksikään tuote ei vastaa valittuja suodattimia.