Perhe Johansson

Tilde on neljävuotias ja isosisko Moa kymmenen. Moa on käynyt ratsastuskoulun tunneilla jo reilut viisi vuotta, sillä hän oli aloittaessaan vain 4,5-vuotias. Tilde ehti ratsastaa yhden kauden, mutta sitten Österbyn ratsastuskoulu lopetti toimintansa, ja nyt Tilde odottaa, että 6 ikävuotta tulee täyteen, jolloin hän voi aloittaa uudessa ratsastuskoulussa Kvibillessä. Nuoremmille siellä ei valitettavasti ole ryhmiä.

Tilden onneksi hän saa yhdessä Moan kanssa ratsastaa tyttöjen ystävän Alicen luona tämän kiltillä gotlanninponilla Flugalla siihen saakka, kunnes hän on riittävän vanha aloittamaan uudessa ratsastuskoulussa. Tapasimme Tilden, Moan ja Angelica-äidin eräänä iltapäivänä, kun he olivat tallilla hoitamassa Flugaa.

– On hurjan kivaa käydä lasten ja heidän ystäviensä kanssa tallilla ja jakaa yhteinen harrastus, Angelica-äiti toteaa.

– Kävin itse ratsastuskoulussa lapsena, ja se on mielestäni erinomainen tapa opetella ratsastuksen perusasioita ja hevosen hoitoa. Omin päin ei koskaan opi asioita yhtä perusteellisesti, Angelica toteaa.

Moalla on ratsastustunti kerran viikossa.

– Ratsastamme enimmäkseen kouluratsastusta, joskus hyppäämme ja sitten meillä on teoriatunteja. Hyppääminen on hauskinta, mutta on teoriakin ihan kivaa. Silloin oppii tuntemaan paremmin muita ryhmään kuuluvia. Juttelemme satuloista, suitsista ja muista tärkeistä asioista, Moa kertoo.

Erittäin hyödyllistä

Koska tytöt käyvät myös Flugan luona, voi tallikäyntejä olla viikossa jopa kolme. Molemmat vanhemmat käyvät kokopäivätyössä, joten aikataulujen yhteensovittaminen on vaativaa. Moan ja Tilden isoveljellä Kevinillä on myös omat harrastuksensa, lisäksi tulevat ja läksyt ja kaikki muu kodin pyörittämiseen liittyvä.

– Tallikäynti vie vähintään kaksi tuntia, usein enemmänkin, joten asioita on priorisoitava ja jotakin jätettävä tekemättä. Jos lauantaisin on kaunis sää, tulemme mieluummin tänne tallille kuin käymme vaikkapa ostoksilla tai syömässä ystävien kanssa. Minusta on erittäin arvokasta, että lapsilla on harrastus ja toimintaa. Hevosten ja eläinten parissa puuhastellessa oppii kantamaan vastuuta, mikä on myös tärkeää, Angelica sanoo.

Aluksi pääasiassa tasapainon opettelua

Angelica ei epäröinyt päästää lapsia ratsastamaan vain neljävuotiaina.

– Aluksi keskitytään pääasiassa tasapainon löytämiseen ja hevosten hoitamiseen. Tuntien sisältö muokataan lasten ikään sopivaksi. Satulasta suistumisia on tietenkin sattunut, mutta ei mitään vakavampaa.

– Putosin kerran, kun satulassa alkoi pomputtaa. Ensin se oli minusta pelottavaa, mutta kun äiti talutti hevosta ja ratsastuksenopettajani Åsa piti minusta kiinni, uskalsin yrittää uudelleen. Voihan pyörälläkin kaatua, pikkuinen Tilde toteaa järkevästi.

Moa suistui satulasta kerran ratsastuskoulussa, kun katolta putosi lunta ja hevonen pelästyi.

– Pelästyin hirveästi, mutta äiti sanoi, että pitää nousta heti uudelleen satulaan, enkä enää ajattele koko asiaa, Moa kertoo.

Kokemusta hevosista ei tarvita

Niklas-isällä ei ollut aiempaa kokemusta hevosista, mutta hänkin kuljettaa silloin tällöin Moan ratsastuskouluun.

– Meidän ratsastuskoulussamme vanhemmilta ei edellytetä hevososaamista tai apua hevosten kanssa, joten voimme halutessamme jättää lapset tunnille yksinään. Vanhempien osallistumisen tarve vaihtelee ratsastuskouluittain, mutta tarkoituksena on, että lapset oppivat ratsastamaan, vaikka vanhemmilla ei olisikaan kokemusta ratsastamisesta. Jos vanhempien apua tarvitaan, ratsastuskoulusta saa yleensä hyvää ohjeistusta, joten siitä ei tarvitse olla huolissaan, Angelica kertoo.

Angelica lopetti ratsastusharrastuksen 15-vuotiaana, mutta nyt hän on alkanut vähitellen uudelleen ratsastaa.

– On niin hauskaa harrastaa yhdessä lasten kanssa. Moa ja minä olemme osallistuneet yhdessä ratsastusretkiin islanninhevosilla, ja pian myös Tilde pääsee mukaan.

Oma hevonen saa odottaa

Lapset haluaisivat tietenkin oman hevosen, mutta Angelica sanoo, että se saa odottaa.

– Vasta 13–14-vuotias on riittävän kypsä selviytymään oman hevosen hoitamisesta. Oma hevonen vaatii paljon työtä, eikä meillä ole mahdollisuutta pitää hevosta siellä, missä asumme, mikä helpottaisi asiaa. Ratsastuskoulussa lapset saavat uusia ystäviä, ja he voivat osallistua kesäleireille ja muihin mukaviin tapahtumiin, jotka jäävät helposti väliin, jos oma hevonen hankitaan liian aikaisin. Onneksi me voimme auttaa Alicea Flugan hoitamisessa, mikä on toistaiseksi hyvä välimuoto ratsastuskoulun ja hevosen omistamisen välillä.

Yksikään tuote ei vastaa valittuja suodattimia.